Yli puolen välin ollaan ja reippaasti yli kaksi viikkoa takana torielämää ja uutta oppii joka päivä. Viime viikko menikin pitkälti lohikojun kassalla annoksia myydessä sekä annoksia tehdessä.
Tavallisesti päivämme torilla alkaa hyvin rauhallisissa merkeissä. Lounasaikaan meillä käy paljon työikäisiä sekä vanhuksia syömässä jolloin riittää vilinää. Monesti lounasaikaan näkee jo samoja naamoja syömässä ja nauttimassa kuumaa glögiä. Lounasajan jälkeen päivämme usein rauhottuu, jolloin muutama tunti menee lähinnä tauottaessa omia työntekijöitämme ruokatauoilleen. Päivämme vilkastuu monesti taas viiden jälkeen ja kestää aina loppuun asti. Usein kuudesta yhdeksään meillä on kovin kiire, jolloin asiakkaita vain ilmestyy koko ajan lisää ja lisää. Monet ihmiset ovat erittäin yllättyneitä, että tulemme todella Suomesta asti työskentelemään tänne Stuttgarttiin. Olemme myös saaneet erittäin paljon positiivistä palautetta Suomi-kylästämme.
Viime viikolla alkuviikosta aloitin lohikojulla kooten annoksia. Meillä on myynnissä kolmenlaisia leipiä: vaalea sekä tumma leipä lohella ja kolmantena vaalea leipä hirvimakkaralla. Leipien lisäksi meillä on tarjolla lohisoppaa tai ruoka-annos, joka sisältää lohta, kermaperunoita, kaalia ja terveleivän palasen. Annoksia myydään todella paljon päivän aikana ja ihmiset ovat todella innoissaan loimulohesta. Lohi loimutetaan aivan lohikojumme vieressä, jossa ihmiset voivat katsella kalan valmistusta, josta kala sitten tuodaan suoraan meille annosteltavaksi annoksiimme.
Loppu viikosta siirryin annostelusta lohikojun kassalle ottamaan tilauksia vastaan, jossa saksankielen kanssa tulee väkisinkin oltua tekemisissä. Vaikka saksaa en puhukkaan, alkaa jo numerot pikkuhiljaa sujua ilman pidempää miettimistä sekä tietyt sanat tulevat jo automaattiesti. On mukava huomata kuinka alkaa oppimaan pikku hiljaa enemmän ja enemmän saksankieltä. Vähitellen alkaa ymmärtämään ja tunnistamaan muutamia sanoja ja jopa lauseita saksankielellä. Kassatyö ei varsinaisesti ole fyysisesti raskasta työtä, mutta vieraalla kielellä työskentely on itseasiassa todella stressaavaa välillä ja henkisesti raskasta. Joka ilta töiden jälkeen ei ollut puhettakaan tehdä enää mitään ylimääräistä, vaan suoraan suihkun kautta peiton alle. Pääasiassa asiakkaamme ovat saksalaisia, mutta välillä meillä käy myös muun maalaisia, jolloin palvelemme tietenkin englanninkielellä ja lisäksi meillä käy myös jonkin verran suomalaisia, jolloin taas pääsemme palvelemaan suomeksi.
Tavallisesti päivämme torilla alkaa hyvin rauhallisissa merkeissä. Lounasaikaan meillä käy paljon työikäisiä sekä vanhuksia syömässä jolloin riittää vilinää. Monesti lounasaikaan näkee jo samoja naamoja syömässä ja nauttimassa kuumaa glögiä. Lounasajan jälkeen päivämme usein rauhottuu, jolloin muutama tunti menee lähinnä tauottaessa omia työntekijöitämme ruokatauoilleen. Päivämme vilkastuu monesti taas viiden jälkeen ja kestää aina loppuun asti. Usein kuudesta yhdeksään meillä on kovin kiire, jolloin asiakkaita vain ilmestyy koko ajan lisää ja lisää. Monet ihmiset ovat erittäin yllättyneitä, että tulemme todella Suomesta asti työskentelemään tänne Stuttgarttiin. Olemme myös saaneet erittäin paljon positiivistä palautetta Suomi-kylästämme.
 |
Viime viikolla alkuviikosta aloitin lohikojulla kooten annoksia. Meillä on myynnissä kolmenlaisia leipiä: vaalea sekä tumma leipä lohella ja kolmantena vaalea leipä hirvimakkaralla. Leipien lisäksi meillä on tarjolla lohisoppaa tai ruoka-annos, joka sisältää lohta, kermaperunoita, kaalia ja terveleivän palasen. Annoksia myydään todella paljon päivän aikana ja ihmiset ovat todella innoissaan loimulohesta. Lohi loimutetaan aivan lohikojumme vieressä, jossa ihmiset voivat katsella kalan valmistusta, josta kala sitten tuodaan suoraan meille annosteltavaksi annoksiimme.
Loppu viikosta siirryin annostelusta lohikojun kassalle ottamaan tilauksia vastaan, jossa saksankielen kanssa tulee väkisinkin oltua tekemisissä. Vaikka saksaa en puhukkaan, alkaa jo numerot pikkuhiljaa sujua ilman pidempää miettimistä sekä tietyt sanat tulevat jo automaattiesti. On mukava huomata kuinka alkaa oppimaan pikku hiljaa enemmän ja enemmän saksankieltä. Vähitellen alkaa ymmärtämään ja tunnistamaan muutamia sanoja ja jopa lauseita saksankielellä. Kassatyö ei varsinaisesti ole fyysisesti raskasta työtä, mutta vieraalla kielellä työskentely on itseasiassa todella stressaavaa välillä ja henkisesti raskasta. Joka ilta töiden jälkeen ei ollut puhettakaan tehdä enää mitään ylimääräistä, vaan suoraan suihkun kautta peiton alle. Pääasiassa asiakkaamme ovat saksalaisia, mutta välillä meillä käy myös muun maalaisia, jolloin palvelemme tietenkin englanninkielellä ja lisäksi meillä käy myös jonkin verran suomalaisia, jolloin taas pääsemme palvelemaan suomeksi.
 |
| Kävimme yhdessä pukin kanssa kauppakadulla jakamassa glögiä ja mainostamassa Suomi-kyläämme |
Kommentit
Lähetä kommentti